Nepalissa jytisee. Homma meni jotenkin nain. Maoistit voitti vaalit. Nyt maoistit halunnee lakkauttaa Nepalin armeijan joka siis palveli jo kuninkaan aikana. Eivat suoraan myonna mutta ensin kielsivat heita hankkimasta lisaa joukkoja ja sitten erottivat armeijan paallikon. Erottaminen laittoi liikkelle valtavat massat vakea; lakkoja, mielenosoituksia ja paljon metelia ja melsketta. Ja siitahan vasta ilo syntyi kun muutamia paivia sitten julkisuuteen vuoti nauhoitus. Nauha on n. puolentoista vuoden takaa, eli jo ennen vaaleja nauhoitettu.

Nauhalla kasittaakseni nykyinen presidentti, Maoisti johtaja, sanoo etta "emme ole rauhanprosessissa" (johon Nepali sitoutui kun kuninkaan valta loppui)  "Olemme sodassa". Nauha on kokouksesta jossa mita ilmeisimmin puhuttiin siita, etta Maoistit ottavat taman maan haltuunsa ja muuttavat kommunistiseksi valtioksi. Hyvasti demokratia, tervetuloa pikku-Kiina. Olemmekin lukeneet pelonsekaisella kiinnostuksella presidentin paatoksia, mm. siita etta valta on hanella, ei hallituksella. Presidentti myos suunnitteli allekirjoittavansa sopimuksen Kiinan kanssa....ystavyytta ja avunantoa mm. siina ettei Nepal enaa tue Free Tibet liiketta.

Ja kaikki tama johti siihen, etta paaministeri erosi kolmisen paivaa sitten. Hallitus hajosi, perustuslain kirjoittaminen on jaissa. Kukaan ei oikein tieda mita tapahtuu.

Ja lisaksi yksi sun toinenkin kasti tahi kansanosa osoittaa mieltaan paivana jos toisenakin. Kaikenkaikkiaan taalla on taas rauhaisaa, ei kaduilla mitaan nay ja liikenne ja muu liikkuu mutta kuka tietaa mita tapahtuu.

Sita niin toivoisi etta tama hieno maa vihdoin paasisi rauhaan ja samalla kehittyisi. Sijainti suurmahtien Intian ja Kiinan valilla ei ole helpoin, mutta samalla se on loisto paikka kehittya. Kunhan valitsee kumppaninsa oikein. Pelko on etta maa muuttuu kommunistiseksi ja sulkee ovensa maailmalta niinkuin Kiina. Avoimuus ja demokratia on silloin unohdettu eika kaikilla ole mahdollisuutta nousta kuopasta jossa ovat.

Olisi jo aika.