En tieda onko syyna kevat vai mika mutta kaikki ovat lahto kuopissa. En pida hyvasteista tai lahdoista. Kukin kuitenkin jatkaa tietaan omaan suuntansa. Jos vain sanottaisiin etta hyvaa matkaa, kuka tietaa josko taas kohdataan.

Sunnuntaina lahtee jo kolme kuukautta taalla kaverinani ollut ruotsalais-espanjalainen Amanda. Neiti on minua reilusti nuorempi mutta ollut hyvana lansimaalaistukena kun on vietetty iltoja valilla katkeriksikin muutuvien saranginsoittaja poikien kanssa. On voitu yhdessa pohtia tata kulttuurienyhtentormaysta, ja nauraa sille. Mukavia iltoja. Nyt Amanda suuntaa aitinsa luo Englantiin.

Ystavani Suresh lahtee Dubaihin tyon perassa maanantaina. Taalla ei tienaa saranginsoitolla riittavasti etta kaksi tytarta saisi hyvan koulutuksen ja vaimo riisia keitettavaksi. Perhe ei voi kun odottaa ja ikavoida isaa, tietavat kuitenkin etta nyt rahaa tule.

Kishan lahti pitkalle trekkausmatkalle oppaana, tyokaveri lahti pitkalle lomalle. Vilunsoittaja meksikolainen lahtee viihdoinkin kotiin. Kaikilla alkaa viisumit loppua.

Jessica ja Jim ovat jaamassa. Hakevat opiskelijaviisumeita paikallisen yliopiston kielikeskuksen kautta. Oppivat samalla nepaliakin. Eika ole muuten edes kamalan kallista 900 ameriikan dollaria 8kk opintoja ja viisumia. Sita miettii mita tekisi. Mutta tulen mina ensin Suomeen.

Mutta mitas sitten jos tulen takaisin. Mita tekisin. Opiskelisin kielta. Mutta mita toita. Pitaisi loytaa joku Oikea tyo. Silta tuntuu. Joku mihin ja missa voi vaikuttaa. Missa voi olla varma etta raha menee sinne minne kuuluu. Jarjestossani vallitsee kaaos. Tyontekijat eivat luota johtoportasen vaan epailevat korruptiota. Kirja jota luin maalailee myos melko mustaa kuvaa suurten jarjestojen toiminnasta. Toisaalta kirjassa todetan " Pienilla jarjesoilla ei ole kapasitettia mutta heilla on sydan, Suurilla jarjestoilla on kapasiteettia mutta ei sydanta". Nain.

Mutta olisinko sitten valmis aloittamaan jotain omaa? Etta voisin olla varma siita mihin raha mene. Ehka. Mutta ei minulla ehka ole riittavasti taitoja. Etenkin kun olen huono pyytamaan rahaa. Varainkeruussa olisin surkimus. Yhdessa muiden kanssa voisi onnistua. Sydameni on nyt naiden katulasten kanssa. Ehkapa jotain heidan kanssan? Jessica taas pohtii keskuksen avaamista kehitysvammaisille lapsille. Siinakin voisi olla mukana. Sanoin aina etten halua omaa, kun on jo niin monta pienta jarjestoa joissa voisi olla mukana, mutta pienillakin tuntuu olevan ongelmansa. Niimpa puhtaalta poydalta aloittaminen itse olisi ehka paras ratkaisu. Tama hautumaan siis.

Anteeksi sekavat kirjoitukset. Kevatflunssa ja sekavat ajatukset tulevasta laittavat sormetkin ristiin kirjoituksia laatiessa. Palaan kirjaan Power of now (lasnaolon hetki) ja koitan tulla selkeammaksi.

 

Nyt sanomaan hyvasteja raksi lasin aarelle. Sitten tanssimaan viimeista iltaa Amandan kanssa. Viimeinen viimeinen. Kuka tietaa onko se viimeinen.