Aamulla ei tarvitse herata niinkaan aikaisin naina paivina. Kello soittaa siina puoli kahdeksan kieppeilla. Heraan toivossa, etta on sahkoa, silla siina tapauksessa kuuma suihku on taattu. Sahkoa saadaan nyt 14 tuntia paivassa. Mutta monasti sita tulee silloin kun en sita tarvitse ja pain vastoin.

Aamu on kirpea, lampoa on muutama plus aste, mutta aurinko jo paistaa joten ne lammittavat. Aamupala puuro hunajalla seka maitotee aina samasa tiibetilais paikassa tyokaverini sveitsin Christinen kanssa. Sitten vartin kavely minibussille (Micro...ei tempo joka on viela pienempi kulkuvaline. Termit ovat Aarimmaisen tarkeat erottaa...). Bussi suhahtelee aamuisen Katmandun katuja isolle bussiasemalle 20 minuutin paassa josta kavelemme auringon lammossa tyopaikallemme. Hamro Sajho Thalo, Meidan Yhteinen Paikkamme tarjoaa valiaikaisen kodin parillekymmenelle katupojalle.

Paivat kuluvat jalkapallon, kriketin ja koripallon parissa. Valilla pelataan lautapelia ja valilla koitetaan opiskella aakkosia tai englantia tai matematiikkaa. Tai nepalia minun tapauksessani. Saroj, 13v., puhuu hyvaa englantia ja koittaa saada minun paahani nepalin sanoja. Myos paikalliset tyontekijat ovat innoissaan halustani oppia. Tyontekijat tosin ovat itsekin kuin lapsia. Suurin osa miespuolisista tyokavereista tulee itsekin kadulta. Jarjesto on auttanut heita opiskelemaan ja rahoittanut kaiken taman, ja nyt he tekevat tyota auttaakseen muita saamaan uuden suunnan elamilleen. Toisinaan laulamme, toisinaan tanssimme. Pojat ovat huolettomia vekkuleita, vaikka tarinat heidan elamistaan eivat olekaan kaunista kuultavaa. Juuri nyt heilla on Hyva. Jarjesto yrittaa tavoittaa poikien perheita tarkastaakseen josko kaverit voisivat palata kotikyliin. Jos kotia ei loydy tahi se ei tunnu hyvalta paikalta, pojille etsitaan pitka-aikaiset sijoituspaikat.

Muutamana iltana viikossa jalkaudumme kaduille katsomaan tilannetta. Katmandun kadut ovat taynna kotoa karanneita tai kodittomia poikia. Heita tuntuu olevan joka nurkan takana, etenkin alueilla joilla turistit pyorivat. Moni turisti antaakin rahaa ajattelematta sen enempaa. Pojat eivat nimittain rahalla ruokaa osta. Ravinto tulee kylla monen avustusjarjeston kautta. Rahalla jonka pojat saavat he ostavat liimaa. Katuelama ei ole helppoa, ja liiman haistelu vie ajatukset pois omasta elamasta. Silti moni poika ei kadulta pois halua. Heilla on siella kaikki. Kaverit ja oma jengi. Ruoka tulee, vaatteita tulee, peittoja tulee. Kiitos lukuisten jarjestojen jotka poikia yrittavat auttaa. Kaiken taman lisaksi heilla on vapaus. Heidan ei tarvitse kayda koulua, heidan ei tarvitse totella ketaan. He voivat olla vapaita kuin taivaan linnut. Viis siita mita pahaa tapahtuu.

Kun he lopulta paasevat sielta pois he vasta ymmartavat, mita kaikkea heille on tapahtunut.

Tyo palkitsee. Pojat ovat kiitollisia. Tyokaverit opettavat paljon. Nepal opettaa samoin. Nautin elosta juuri Nyt.