Lampotila +40 ja enemman, kosteus 98%. Jokaisen kasvoille pienoinen karsiva ilme, myos paikallisten. Eihan siina tietenkaan viela kaikki...sahkot menevat vahan valia. Toisinaan myos yolla. Nae siina nyt kauniita unia kun hiki valuu kuin olisi saunassa ja naapuri heittaisi loylya taukoamatta. Aika hidasta tyhjakayntia ollut siis viime paivat, ei jaksa kulkea pitkia matkoja kun pitaisi jo taas istahtaa jonnekin ilmastoinnin aarelle. Niimpa on tullut kaytya esim. kenkakaupassa ilman aikomustakaan ostaa popoja. Niilla on erittain tehokas ilmastointilaite. Vetta ja soodaa kuluu myos litrakaupalla. Ruoka pitaa syoda vakisten, ei tekisi yhtaan mieli mutta tietaa etta on pakko syoda.

Kolkata on kuitenkin minun kaupunkini. Mista ihmeesta se johtuu, sita en tieda. Tapasin tanaan nettipaikassa Brunon, joka tuli kysymaan etta tunnemmeko jostain. Ja tunsimmehan me, 2 vuotta sitten olimme samaan aikaan vapaaehtoisena taalla Kolkatassa :) Bruno on myos sille tielle jaanyt. On nyt ollut lahes putkeen 1,5 vuotta taalla, on vuokrannut asunnon ja yha toimii vapaaehtoisena kuolevien kodilla. Sinne minunkin mieleni taas halajaa. Nyt olen tervekin, laakari sanoi niin tanaan. Ehkapa siis pariksi paivaksi toihin ennenkuin hyppaan bussiin ja Bangladeshiin.

Kulttuuriakin on tullut harrastettua. Kaupungissa oli nimittain EU:n leffafestivaali. Valitettavasti huomasin mainoksen vasta viimeisena paivana. Ehdin katsomaan vain viimeisen patkan, joka oli ranskalainen You and me. Oli kylla niin periranskalainenihmissudheelokuva ettei paremmasta valia. Ihan viihdyttava sis, mutta ei maailmani juuri vavahduttanut. Harmi, silla paria paivaa aiemmin olisi naytetty kotomaan FC VEnus. En tieda elokuvan laadusta mutta olisihan se nyt ollut hauska kuulla kotomaan kielta intialaisia taynna olevassa elokuvasalissa. Lippu elokuvaan maksoi muuten valtavat 80 eurosenttia. Olen koittanut paasta muutaman taidenayttelyyn mutta en ole loytanyt niita gallerioita. Fine art museumiin kavelin kerran, helteessa 2 kilometria. Mutta kuten arvata saatttaa, eihan se ollut auki.

Paikallista kulttuuria taasen saimme kokea kun kaupungissa oli oman kylan poikien ensimmainen kotipeli...kriketissa. En lopulta mennyt itse peliin, mutta tunnelman saattoi aistia ihan jo paivan lehtea lukiessa. Nuo Kolkata Knightridessien pelaajat mustakultaisissa asuissaan hyppivat silmille joka sivulta ja kadunkulmasta. Kriketti on taalla koti, uskonto ja isanmaa. Ja jumalan paikalla on nayttelija ja bisnesmies 
Shah Rukh Khan. Tuo jokaisen naisen unien ja unelmien mies. Herralla on oma faniklubinsa, ja pelissa
oli kuulema laumoittain tyttoja jotka eivat pelia seuranneet mutta jos screenilta nakyi King Khan he nousivat seisomaan ja kiljuivat. SRK, kuten hanta tuttavallisesti kutsutaan, kuulema muuten tupakoi ketjussa eika pysty lopettamaan vaikka itse terveysministeri on hanelta  sita  pyytanyt. Ai niin...jengin cheerleaderit on kotoisin englannista, venajalta yms....vaaleita blondeja kaikki tyyni. Ja mika viela parempaa. Rakas Laakarini Gautama Buddha Gosh on Knightriderssien omalaakari! 
Olen siis melkein sukua julkkikselle.Tama on kuin suomalaista jaakiekkohulluutta potenssiin satatuhatta.
 Onneksi ritariassat voitti... SRK lupasi tanssia seuraavassa kotipelissa :) Sinne olisi tarkoitus menna...ehka.

Paikallista kulttuuria saatiin tuta myos eilen kun oli paalla yleislakko. Joku poliitikko oli aiemmin todennut, etta 21.4.2008 voisi pitaa yleislakon... ja niinhan se sitten pidettiin. Jokaisessa liikkeessa oli lappu luukulla. Edes katumyyjia ei nakynyt. Etta nain taalla pain maailmaa. Yksi tyyppi paattaa ja muut seuraa lampaina perassa. Ei tainnut olla parhain paiva koyhalle kansalle kun paivan elanto, ja varmaankin samalla ruoka jai tulematta. Meidan hyvaosaisten onneksi turistiravintelit olivat auki, niin sai murua rinnan alle. Metrokin kulki ja suhauttelin silla tapaamaan suomalaisporukkaa joka asuttaa vanhaa Kalkutan kotiani Iperilla
missa olin tyoharjoittelussa 2001. Samalta nayttivat paikat... erittain kotoisilta. Samaisen porukan kanssa muuten kavin syomassa vahan paremmassa ravintelissa... ateria jalkiruokineen maksoi noin 5 euroa! Mutta kylla se kannatti, oli niin hyvaa. Samana paivana oli myos iskan synttarit etta hanenkin kunniakseen. Isalle join myos yhden kahvin, ihan oikeaa espressokahvia. Sekin maksoi normaali aterian verran, eli siina euron kieppeilla. Mutta toisaalta on tehnyt hyvaa. Yleensa elo taalla menee niin saastobudjetilla, etta on
ihan hyva valilla pistaa vahan menemaan. Siihen kuului myos pari olutta hotelliravintolassa,
ilmastoidussa sellaisessa, jossa olut kerrankin pysyi kylmana koko illan.

Mutta niin. taalla elo paiva kerrallaan. Mitas siella?

Ps. pystyskohan joku lataamaan mun skypeen rahaa niin voisin soitella silla :) mulla ei ole luottokorttia... ongelma on se etta jokaista korttia voi kayttaa vaan yhden skypetilin kanssa, niin notta jos haluatte joskus ladata itsellennekin, niin en tieda onnistuuko....tulisi halvemmaksi vaan silla soittelu...kiitos :D