Yllätänpä teidät ja koitan käyttää ääkkösiä. Omaksi yllätykseksi täytyy sanoa, että se tuntuu oikeastaan aika hankalta, kun on jo tottunut olemaan ilman. Nyt on kuitenkin niin, että tänne shalom Centerille juurikin eilen avautui nettiliittymä, ja Ritama on viime kesän Suomen vierailullaan saanut lahjoituksena kannettavan tietokoneen joten tässähän tietenkin on suomalainen näppis. jee jee. ja ihan hyvin toimii nettikin.

Viime viikolla planeetat olivat kohdallaan ja kaikki ennusteen hyviä. Siksipä kaikkialla juhlittiin häitä. Sillä kun planeetat ovat kohdallaan on häille paras aika. Mutta ei siinä viela kaikki. Lisäksi silloin pidetaan tyttöjen "kypsyysjuhlia". Eli tytön ollessa noin 16-17 vuotias, järjestetaan hänelle isot kemut ihan vain koska on sen ikäinen. Kyläiltiin viime viikonloppuna Pealin toimiston siivooja-keittäjä naisen (tytön sanoisin koska on 26vuotias, mutta nainen koska hänella on jo 8- ja 6-vuotiaat pojat.). Hänen sukulaistyttönsä esittelivät omien kypsyysjuhliensa valokuvia ja voi että. Siinä kalpenee kotimainen rippijuhla aika reippaasti. Tytöistä oli otettu lukuisia poseerauskuvia eri sareissa ja ne oli asetettu mitä omalaatuisimpia taustoja vasten (esim. palmuranta, puistonpenkki, lumisade....)Eli siis kuvia ei ollut otettu näissä taustoissa, vaan kuvat oli vaan asetettu niihin. Samanlaisia ovat hääalbumit, joita lähes joka kodissa saa ihastella vieraillessaan. Sulhanen ja morsian erilaisissa asuissa, erilaisilla ilmeilla, erilaisisssa taustoissa. yhdessä ja erikseen. Näinpahän naapurin Viji madamen albumin jossa sulhanen patsasteli lippis päässä ja kännykkä korvalla, ja tämä oli siis studion poseerauskuva eikä mikään todellinen tilanne.

Ja ai niin. Että se kypsyysjuhla ja häät olisi ainoa järkevä asia pitää planeettojen mukaan.  Ei ei ei. Emme voi unohtaa lasten korvienreityspäivää. Lasten ollessa pieniä, niin tyttöjen kuin poikienkin korvat reitetään. Ja sen vuoksi pitää tietenkin olla juhla. Reitys tapahtuu käsittääkseni temppelissa (ja siihen lienee siis omat henkilönsä jotka sen tekee) Ja sitten varmaan annetaan lahjoja ja syödään ja juhlitaan. Ritaman perhe oli saanut kutsun heidän vaki auto-riksha kuskissa 4-vuotiaan tyttären korvienreitysjuhlaan. Oli ihan neidin valokuva kutsussa ja kaikkea.



Lisää Tamil-kielikurssia teille. Naisen ei pidä loukkaantua jos joku huutaa kadulla AKKA. Se nimittäin tarkoittaa isosiskoa. Isosiskoksi sitten puolestaan kutsutaan kaikkia itseään vanhempia naisia (paitsi ei nyt reilusti vanhempia, heille on omat kohteliaat kutsuma nimet, monesti esim AMMA eli äiti.) Eli koululla ja kotonakin olen usein Anni-Akka. Isä on APPA. (Pikkusisko on jo vähän hankalampi: tangechi, isoveli annan ja pikkuveli tambi). Siinäpä perhesuhteista. Ai niin. Anni muistaakseni tarkoitaa äidin veljen vaimoa. Eli yleensä sanon olevani Ani, muuten aiheuttaa hämmennystä.

Aika on mennyt täällä kuin siivillä. Jo puolitoista kuukautta. Eilen David-herra ihmetteli, että kun en ole käynyt katsomassa paikkoja ympäri kaupunkia. Sanoin, että se on suunnitelmissa kyllä mutta ei vaan ole vielä toteutunut. Jotenkin tuntuu niin mukavalta vain olla ja seurata normaalia elämää. Kuljeskella kaduilla missä tavalliset ihmiset asuu ennemmin kuin juosta katsomassa pakolliset nähtävyydet. Myös perheesä asuminen on antanut paljon, päässyt tutustumaan tuollaiseen noin keskiluokkaiseen elämään intiassa. Aiheuttaa sekin ihmetystä kerrakseen välillä. Ja kyllä minä ne nähtävyydetkin aion käväistä. Yksi isoimmista Hindu temppeleistä on täälltä ja lisäksi toinen maan kahdesta Gandhi museosta. Gandhi oli hyvä tyyppi, eli museoon on mentävä. Mutta muuten, tämä tavallinen elo on oikein sopivaa. Ehdin minä tämän jälkeen juosta paikasta toiseenkin jos tuntuu siltä.